Tässä on ote Warren McLachlanin kirjan 3.sta painoksesta
«
11/1998
Warrenin ja Kaisun ensimmäinen poika William McLachlan syntyy Australiassa 12:sta päivä.
Kaisu alkaa kurittaa Williamia tämän ollessa vasta kahden viikon ikäinen. Kurittaminen alkaa luunapeilla päähän jos William ei tottele häntä.
Ennenkuin William täyttää vuoden, Kaisun rankaiseminen lisääntyy: nipistelyä, puremista, läpsimistä ja Kaisu huutaa tälle kuin hyeena.
1999 - 2001
Kaisun kaltoin kohtelu Williamia kohtaan kiihtyy.
Yritykseni korjata Kaisun käytöstä vain provosoi häntä.
11/2001
Jouluna Kaisu vie Williamin ja vielä syntymättömän Mikaelin vierailulle Suomeen perheensä luokse. Minua ei kutsuttu.
12/2001
Kaisu soitti minulle Suomesta ja kertoi olevansa raskaana. Kaisu odotti toista poikaamme Mikaelia.
1/2002
Kaisu soitti minulle ja kertoi, että on liian sairas lentääkseen kotiin.
3/2002
Kaisu soitti minulle ja kertoi, ettei raskautensa vuoksi voi lentää kotiin.
7/2002
Mikael syntyy 20.s päivä Suomessa.
Kaisu kertoo, että hän tulee kotiin kastajaisten jälkeen.
8/2002
Kaisu kertoo hakeneensa avioeroa.
9/2002
Kaisu lupaa lähteä avioliittoneuvojalle, mutta vain jos tulen Suomeen.
1/2003
Saavun suomeen.
Kaisu kertoo minulle luvanneensa avioliittoneuvojalle menoa vain vältelläkseen Haagin lapsikaappaussopimuksen noudattamista.
Kaisu estää minua käyttämästä oikeuttani viedä William takaisin kotiin Australiaan.
Saan tietooni, että psykiatrit, psykologit ja sosiaalityöntekijät ("psyykit") pitävät "huolta" lapsistani.
»
Näin alkoi uskomattoman tarpeeton tragedia joka jatkuu edelleen. Kolme vuotta sitten, toinen pojista sijoitettiin sijaiskotiin. Sijaiskodissa hänellä on paremmat olosuhteet kuin lastenkodissa, mutta lääkitys, jopa viittä erilaista yhtä aikaa, jatkuu. Suoraan sanottuna, ei ole selvää, mistä muusta kuin eroahdistuksesta nämä pojat kärsivät.
Neutraalin ulkopuolisen tarkkailijan silmin, mitään sairautta ei juurikaan ilmene sen kuvauksen perusteella jotka isä on antanut tai joihin psykiatrian ammattilaiset ovat viitanneet. Rehellisesti sanottuna, en tiedä kuinka sairas tuon neutraalin tarkkailijan täytyy olla, vaatiakseen lisää todisteita ennen isän ja lasten yhteen saattamisen päättämistä. Yhteen saattamista pitäisi yrittää ennen minkäänlaisten "hellävaraisten" lääkkeiden käyttöä.
Pitäkää mielessä: Häntä syytetään.. ei mistään! Ei mistään. Ei ole kyse siitä etteikö tämän miehen moraalista ja eettistä mielenlujuutta tukemaan löytyisi ihmisiä, jotka ovat valmiita todistamaan hänen puolestaan. Kaikesta päätellen, hän on tehnyt itsestään narrin äitiyden paineen alla sortuneen naisen toimesta ja tietenkin myös niiden välinpitämättömien peukaloiden alla jotka painelevat nappeja Suomen "psyykien"-osastolla.
Hän on yrittänyt ajaa asiaa lakiteitse, mutta hänen oma asianajajansa neuvoi häntä jättämään asian sikseen ja tälläinen hauskanpito maksaa paljon rahaa. Me kaikki tiedämme, että on vaikeampaa saada viraston päätös pyörrettyä kuin välttää päätöksiä kaiken kaikkiaan. Joten, pyydän, ole hyvä: En kirjoita paljoa keskustelua varten, mutta pyydän käyttämään vähän aikaa ja allekirjoittamaan hänen vetoomuksensa. Lähetä vihjeita tai neuvoja tai yksinkertaisesti kerro mielipiteesi, toivon mukaan sen jälkeen kun olet vilkaissut hänen kirjaansa tai kuullut yhden hänen haastatteluistaan.
Kirja:
Adressi:
Tässä on hänen haastattelunsa Red Ice Radiossa (esittelijänä erittäin liikuttunut Kristitty [kohdasta 30:56]):
Tässä on Leon Pittardin haastattelu hänen kanssaan:
Tässä on vetoomus jonka kirjoitin ja lähetin noin 90%:lle suomalaisia verkkomedioita (yksikään ei vastannut):
Translation to Finnish by Marko Räisänen, marko.raisanen@hotmail.com
Käännös englannista suomeksi, Marko Räisänen, marko.raisanen@hotmail.com
Käännös englannista suomeksi, Marko Räisänen, marko.raisanen@hotmail.com
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.