Helsingin lastensuojelulle vähän purtavaa salassapitovelvollisuudesta

 

1. Mites teillä Helsingissä suhtaudutaan alla oleviin lakeihin? Kun ihan liitteen mukaan ja jo ennenkin sanoin tästä samasta asiasta. "että pitääkö minun huolehtia Otson virkavelvollisuudesta?"

2. Kun ketään sosiaali-ihmisistä ei tunnu saavan viikkoonkaan kiinni puhelimella, olen pakotettu taas mailaamaan asiasta eri tahoille. Olen jättänyt soittopyyntöjä, sms ja maileja. Mitään ei tapahdu. Otsokin lyö luuria korvaan. Näyhö itse on lomalla puhelinvastaajan mukaan 7.1.2014 asti. (tänään soitin)

3. Lasten toistuvaan heitteillepanoon ei puututa. (lapsen avain, äidin lupausten pettäminen, puhelimen evääminen, turvattomuus lapsille, huono ruokavalio, "mystiset puhelimien katoamiset ja löytymiset", lähivanhemman velvollisuuksien täydellinen puuttuminen jos pitäisi etää ja sen sukua tukea.

4. LASU raportit on selkeästi puolueellisia ja lähivanhemman puolia pitäen kirjoitettu. Jopa valheellisia lausumia. Vain isän KO noudattamattomuudesta valvottuihin laitosvaihtoihin on kirjailua, muttei äidin toistuvasta rikollisestakin toiminnasta. Esim. Puhelin, heitteillepanot, varkaudet, henkinen ja fyysinen pahoinpitelyepäilyt äidin toimesta.

5. LASU ilmoituksia on "hävinnyt" / "unohtunut kirjata". (enää en anna "siimaa" tässä asiassa. Eihän teihin voi luottaa)

6. Minähän pyysin moneen kertaan Näyhöä vaihtamaan tämän Otson pois. Ei vaihdettu ja eipä kyllä Otso työtään tehnytkään. Lastensuojelun työtä siis tarkoitin.

 

Vaadin Otso Vapaavuoren välitöntä erottamista virastaan tutkinnan ajaksi, sekä korvausvastuuseen hänet lapsille ja allekirjoittaneelle. (Ilmoitetaan myöhemmin Käräjäoikeudelle)

Pyydän Helsingin Lastensuojelua mitä kohteliaimmin arvioimaan lähivanhemman toimia kiistattomien todisteineni valossa. (Toimitan henkilökohtaisesti näytille)

Pyydän vähintään vanhemman lapseni tyttöni sijoitusta luokseni. Lapsen tahdon, äidin laiminlyöntien ja kaikkien edun mukaisesti. Mieluiten kummankin lapsemme osalta.

Jos ja kun. Teistä ei kukaan huomaa mitään outoa lähivanhemman osalta, kuten ei koskaan ole ollut? Laitan kanteen Käräjäoikeudelle. Enhän minä Suomen Lain mukaan muutakaan voi. Vai voinko? Neuvokaa toki. Tehän osaatte ammattilaisina kaiketi.

 

 

Sosiaalihuollon viranomaisen salassapitovelvollisuus

Yleistä salassapitovelvoitteesta
Asiakirjasalaisuus
Vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto
Salassapitovelvollisuuden rikkomiseen liittyvä rangaistusvastuu
Salassapidon lakkaaminen

Yleistä salassapitovelvoitteesta

Lastensuojeluasiaan on sen vireille tulon ja asiakassuhteen alun jälkeen kertynyt runsaasti tietoa lastensuojelun omien kirjausten ja muilta pyydettyjen tietojen muodossa. Lastensuojeluun kertynyt tieto on sosiaalihuollon asiakaslain mukaan kokonaisuudessaan salassa pidettävää, koska se koskee sosiaalihuollon asiakasta tai muuta yksityistä henkilöä.
Jo yksin se tieto, että lapsi ja perhe ovat lastensuojelun asiakkaana, on salassa pidettävä tieto, jota ei saa sivullisille ilmaista. Sivullisella tarkoitetaan sellaista henkilöä, jolla ei ole lainmukaista oikeutta tiedon saantiin – siis esimerkiksi samassa viranomaisessa toimivaa viranhaltijaa, jonka tehtäviin asiakkaan asiat eivät kuulu.
Salassapitovelvoite koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä osa-alueesta: asiakirjasalaisuudesta, vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta. Asiakirjasalaisuudella tarkoitetaan sitä, että asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta ei saa näyttää, luovuttaa tai antaa muulla tavoin sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi.
Vaitiolovelvollisuus jatkuu vielä senkin jälkeen, kun virka- tai palvelussuhde taikka toimeksianto on päättynyt ja pitää sisällään kaikki muut tiedon luovuttamistavat kuin edellä mainitut ja koskee myös tallentamattomia tietoja. Hyväksikäyttökielto tarkoittaa sitä, ettei tietoa saa käyttää omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi.
Rikoslain 38 luvun on säädetty tieto- ja viestintärikoksista ja sen 1 §:ssä on sanktioitu salassapitorikos ja 2 §:ssä salassapitorikkomus. Rikoslain 40 luvussa on taas säädetty virkarikoksista ja sen 5 §:ssä on erikseen sanktioitu virkasalaisuuden rikkominen ja tuottamuksellinen rikkominen.

Asiakirjasalaisuus

Sosiaalihuollon asiakaslain 14 §:ssä on säädetty asiakirjasalaisuudesta, joka koskee asiakirjoja, jotka sisältävät sosiaalihuollon asiakasta ja muuta yksityistä henkilö koskevia tietoja. Pykälän mukaan salassa pidettävää asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta siitä ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sitä teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi.
Sosiaalihuollon asiakaslain 14 §:n nojalla asiakirjan salassapidon lakkaamisesta sosiaalihuollossa on voimassa, mitä siitä säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 31 §:ssä, jonka mukaan yksityiselämän suojaamiseksi salassa pidettäväksi säädetyn asiakirjan salassapitoaika on 50 vuotta sen henkilön kuolemasta, jota asiakirja koskee tai, jollei tästä ole tietoa, 100 vuotta.

Vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto

Sosiaalihuollon asiakaslain 15 §:ssä on säädetty vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta. Pykälän mukaan sosiaalihuollon järjestäjä, tuottaja tai niiden palveluksessa oleva taikka sosiaalihuollon luottamustehtävää hoitava ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa eikä muutakaan sosiaalihuollon tehtävissä toimiessaan tietoonsa saamaansa seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun toiminta sosiaalihuollon järjestäjän tai tuottajan palveluksessa tai tehtävän hoitaminen niiden lukuun on päättynyt.
Vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto koskevat myös henkilöä, joka harjoittelijana tai muutoin toimii sosiaalihuollon järjestäjän tai tuottajan toimeksiannosta tai sen lukuun taikka joka on saanut salassa pidettäviä tietoja lain tai lain nojalla annetun luvan nojalla. Myöskään asiakas, hänen edustajansa tai avustajansa ei saa ilmaista sivullisille asiakkuuden perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja, jotka koskevat muita kuin asiakasta itseään.
Edellä tarkoitetut henkilöt eivät saa käyttää salassa pidettäviä tietoja omaksi taikka toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Asiakas, hänen edustajansa tai avustajansa saa kuitenkin käyttää muitakin kuin häntä itseään koskevia tietoja esimerkiksi tuomioistuin prosessissa, kun kysymys on sen oikeuden, edun tai velvollisuuden hoitamista koskevasta asiasta, johon asiakkaan tiedonsaantioikeus on perustunut.

Salassapitovelvollisuuden rikkomiseen liittyvä rangaistusvastuu

Sosiaalihuollon asiakaslain 29 § 1 momentissa on erityisäännös rangaistusvastuusta silloin, kun joku rikkoo lain 14 §:ssä säädettyä asiakirjasalaisuutta tai 15 §:ssä säädettyä vaitiolovelvollisuutta ja hyväksikäyttökieltoa. Säännöksen mukaan tekijä on tuomittava rangaistukseen jäljempänä käsiteltävien rikoslain säännösten mukaan.
Rikoslain 40 luvun 5 §:ää sovelletaan virkamiehiin ja muihin julkisyhteisön työntekijöihin ja lain 38 luvun 1 ja 2 §:ää yksityiseen sosiaalihuollon järjestäjään ja toteuttajaan taikka muuhun yksityiseen henkilöön esim. sijaisvanhempaa, jota salassapitovelvollisuus sitoo.
Rikoslain 38 luvun 1 §:n mukaan henkilö, joka laissa tai asetuksessa säädetyn taikka viranomaisen lain nojalla erikseen määräämän salassapitovelvollisuuden vastaisesti paljastaa salassa pidettävän seikan, josta hän on asemassaan, toimessaan tai tehtävää suorittaessaan saanut tiedon, taikka käyttää tällaista salaisuutta omaksi tai toisen hyödyksi, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava 40 luvun 5 §:n mukaan,salassapitorikoksestasakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Rikoslain 38:1 § tulee sovellettavaksi silloin, kun muu kuin virkasuhteessa ollut henkilö, esim. sijaisvanhempi tai työsuhteessa kuntaan oleva henkilö, rikkoo salassapitovelvoitettaan. Rikoslain 38 luvun 2 §:n mukaan henkilö on tuomittava salassapitorikkomuksesta sakkoon, jos salassapitorikos on kokonaisuutena arvostellen vähäinen huomioon ottaen teon merkitys yksityisyyden tai luottamuksellisuuden suojan kannalta taikka muut rikokseen liittyvät seikat.
Rikoslain 40 luvun 5 §:ää taas sovelletaan silloin, kun salassapitovelvoitetta rikkonut henkilö on virkamies. Kyseisen säännöksen nojalla virkamies syyllistyy virkasalaisuuden rikkomiseen, jos hän tahallaan palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä oikeudettomasti paljastaa sellaisen asiakirjan tai tiedon, joka viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain tai muun lain mukaan on salassa pidettävä tai jota ei lain mukaan saa ilmaista, taikka käyttää sitä omaksi tai toisen hyödyksi taikka toisen vahingoksi.
Virkamies on tällöin tuomittava, jollei teosta muualla säädetä ankarampaa rangaistusta, virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.
Saman pykälän toisen momentin mukaan virkamies on tuomittava tuottamuksellisesta virkasalaisuudenrikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi, jollei teosta muualla säädetä ankarampaa rangaistusta, jos hän huolimattomuudesta syyllistyy edellä tarkoitettuun tekoon, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus sekä muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen.

Salassapidon lakkaaminen

Sosiaalihuollon asiakaslain 14 §:ssä, joka koskee asiakirjasalaisuutta, on viittaus viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 31 §:ään, jossa on säädetty asiakirjan salassapidon lakkaamisesta. Sosiaalihuollon asiakaslain 19 §:n nojalla vaitiolovelvollisuuden lakkaamiseen ja siitä poikkeamiseen sovelletaan soveltuvin osin asiakirjasalaisuuden lakkaamista ja siitä poikkeamista koskevia säännöksiä.
Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 31 § 2 momentin nojalla mm. yksityiselämän suojaamiseksi salassa pidettäväksi säädetyn asiakirjan, jollaisia sosiaalihuollon asiakasta koskevat asiakirjat pääasiassa ovat, salassapitoaika on 50 vuotta sen henkilön kuolemasta, jota asiakirja koskee, tai, jollei tästä ole tietoa, 100 vuotta asiakirjan syntymisestä.