TÄSSÄ BRASILIAN VIERAANNUTTAMISLAKI SUOMEKSI
Pykälä 1 Tämä laki koskee vanhemman vieraannuttamista.
Pykälä 2 Seuraavia tekoja pidetään vanhemman vieraannuttamisena: lapsen tai nuoren psyyken kehityksen häiritseminen vanhemman, isovanhemman tai lapsen tai nuoren muun huoltajan toimesta mikäli häiritseminen johtaa siihen, että lapsi tai nuori torjuu vanhempansa, tai vaikuttaa kielteisesti suhteiden lapsen ja vanhemman suhteiden luomiseen tai niiden ylläpitämiseen.Ainoa momentti. Tuomarin tai asiantuntijatodistajan vanhemman vieraanuttamiseksi julistaman teon lisäksi seuraavat ovat esimerkkejä vanhemman vieraannuttamisesta silloin, kun niihin ryhdytään yksin tai muiden avustuksella:
Pykälä 1 Tämä laki koskee vanhemman vieraannuttamista.
Pykälä 2 Seuraavia tekoja pidetään vanhemman vieraannuttamisena: lapsen tai nuoren psyyken kehityksen häiritseminen vanhemman, isovanhemman tai lapsen tai nuoren muun huoltajan toimesta mikäli häiritseminen johtaa siihen, että lapsi tai nuori torjuu vanhempansa, tai vaikuttaa kielteisesti suhteiden lapsen ja vanhemman suhteiden luomiseen tai niiden ylläpitämiseen.Ainoa momentti. Tuomarin tai asiantuntijatodistajan vanhemman vieraanuttamiseksi julistaman teon lisäksi seuraavat ovat esimerkkejä vanhemman vieraannuttamisesta silloin, kun niihin ryhdytään yksin tai muiden avustuksella:
1. vanhemman toiminnan isänä tai äitinä järjestelmällinen kyseenalaistaminen
2. toisen vanhemmuuden toteuttamisen vaikeuttaminen
3. lapsen tai nuoren ja vanhemman välisen yhteydenpidon vaikeuttaminen
4. määrättyjen tapaamisoikeuksien toteuttamisen vaikeuttaminen
5. lasta tai nuorta koskevan tärkeän henkilökohtaisen tiedon kuten koulua tai terveydentilaa koskevan tiedon tai osoitteenmuutosten tahallinen salaaminen vanhemmalta
6. vanhempaa tai hänen perhettään tai isovanhempia koskevien perättömien ilmiantojen tekeminen heidän ja lapsen tai nuoren välisen kanssakäymisen estämiseksi tai vaikeuttamiseksi
7. asuinpaikan muuttaminen ilman syytä kaukaiseen paikkaan vanhemman tai vanhemman perheen tai isovanhempien ja lapsen tai nuoren välisen kanssakäymisen vaikeuttamiseksi tai vanhemman tapaamisoikeuksien haittaamiseksi.
Pykälä 3 Vanhemman vieraannuttaminen rikkoo lapsen ja nuoren oikeutta terveeseen kanssakäymiseen perheen kesken sekä perhe-elämään ja estää tunnesiteiden syntymistä vanhemman ja perheen välille. Vieraannuttaminen on lapsen tai nuoren henkistä pahoinpitelyä ja vanhemmuuteen luonnostaan kuuluvien tai holhoojan asemaan tai huoltajuuteen perustuvien oikeuksien rikkomista.
Pykälä 4 Kun pyynnöstä tai tuomarin aloitteesta on todettu, että on aihetta epäillä vanhemman vieraannuttamista, oikeudenkäynnin on oltava nopea ja se on asetettava etusijalle. Syyttäjää kuultuaan tuomarin tulee kiireellisesti päättää väliaikaisista tarpeellisista toimista lapsen tai nuoren psykologisen koskemattomuuden turvaamiseksi, erityisesti, jotta voidaan turvata lapsen yhteys vanhempaan, tai tarpeen vaatiessa keinoista, joilla voidaan lapsen ja vieraantuneen vanhemman välinen suhde voidaan palauttaa.
Ainoa momentti. On varmistettava, että lapsella tai nuorella ja heidän vanhemmallaan on mahdollisuus vähimmäismäärään avustettuja tapaamisia, paitsi silloin kun on olemassa välitön vaara lapsen tai nuoren fyysiselle tai psykologiselle koskemattomuudelle, jonka varmistaa tuomarin asettama vierailuja valvova asiantuntija.
Pykälä 5 Mikäli vanhemman vieraannuttamista on syytä epäillä, tuomarin on tarpeen vaatiessa samassa tai uudessa oikeudenkäynnissä nimettävä biopsykososiaalinen tai psykologinen asiantuntijatodistaja.
Pykälä 3 Vanhemman vieraannuttaminen rikkoo lapsen ja nuoren oikeutta terveeseen kanssakäymiseen perheen kesken sekä perhe-elämään ja estää tunnesiteiden syntymistä vanhemman ja perheen välille. Vieraannuttaminen on lapsen tai nuoren henkistä pahoinpitelyä ja vanhemmuuteen luonnostaan kuuluvien tai holhoojan asemaan tai huoltajuuteen perustuvien oikeuksien rikkomista.
Pykälä 4 Kun pyynnöstä tai tuomarin aloitteesta on todettu, että on aihetta epäillä vanhemman vieraannuttamista, oikeudenkäynnin on oltava nopea ja se on asetettava etusijalle. Syyttäjää kuultuaan tuomarin tulee kiireellisesti päättää väliaikaisista tarpeellisista toimista lapsen tai nuoren psykologisen koskemattomuuden turvaamiseksi, erityisesti, jotta voidaan turvata lapsen yhteys vanhempaan, tai tarpeen vaatiessa keinoista, joilla voidaan lapsen ja vieraantuneen vanhemman välinen suhde voidaan palauttaa.
Ainoa momentti. On varmistettava, että lapsella tai nuorella ja heidän vanhemmallaan on mahdollisuus vähimmäismäärään avustettuja tapaamisia, paitsi silloin kun on olemassa välitön vaara lapsen tai nuoren fyysiselle tai psykologiselle koskemattomuudelle, jonka varmistaa tuomarin asettama vierailuja valvova asiantuntija.
Pykälä 5 Mikäli vanhemman vieraannuttamista on syytä epäillä, tuomarin on tarpeen vaatiessa samassa tai uudessa oikeudenkäynnissä nimettävä biopsykososiaalinen tai psykologinen asiantuntijatodistaja.
1. Asiantuntijan raportin tulee perustua kattavaan psykologiseen tai biopsykososiaaliseen arviointiin kunkin tapauksen vaatimusten mukaisesti. Siihen tulee sisältyä osapuolten haastattelu, oikeudenkäynnin asiakirjojen tutkiminen, pariskunnan suhteen ja eron historia, tapahtumien aikajana, osallisten persoonallisuuden arviointi ja lapsen tai nuoren syytösten alaista vanhempaa koskevien käsitysten tutkimus.
2. Asiantuntijatodistajan kirjallisen todistuksen laatii ammattilainen tai monialainen työryhmä. Kummassakin tapauksessa on osoitettava vanhemman vieraannuttamisen tunnistamisen edellyttämä ammattillinen tai akateeminen pätevyys.
3. Vanhemman vieraannuttamisen arvioimiseksi nimetyllä asiantuntijalla tai asetetulla monialaisella työryhmällä on 90 päivää aikaa toimittaa raporttinsa. Määräaikaa voidaan siirtää myöhemmäksi vain tuomioistuimen päätöksellä kun siirtäminen on osoitettu tarpeelliseksi.
Pykälä 6 Kun tyypillisiä vanhemman vieraannuttamista tai muuta lapsen tai nuoren ja vanhemman välistä kanssakäymistä haittaavia tekoja on todettu tapahtuneen, tuomari voi (saman tai uuden, erillisen oikeudenkäynnin puitteissa) ryhtyä yhteen tai useampaan seuraavista toimenpiteistä tapauksen vakavuuden mukaisesti (riippumatta siviili- tai rikosoikeudellisesta vastuusta tai noudatetuista menettelytavoista, jotka voivat estää vai vähentää sen vaikutusta):
Pykälä 6 Kun tyypillisiä vanhemman vieraannuttamista tai muuta lapsen tai nuoren ja vanhemman välistä kanssakäymistä haittaavia tekoja on todettu tapahtuneen, tuomari voi (saman tai uuden, erillisen oikeudenkäynnin puitteissa) ryhtyä yhteen tai useampaan seuraavista toimenpiteistä tapauksen vakavuuden mukaisesti (riippumatta siviili- tai rikosoikeudellisesta vastuusta tai noudatetuista menettelytavoista, jotka voivat estää vai vähentää sen vaikutusta):
1. todeta, että osapuolen aiheuttaneen vanhemman vieraannuttamista ja varoittaa vieraannuttamiseen syyllistynyttä osapuolta
2. laajentaa vieraannutetun vanhemman tapaamioikeutta
3. sakottaa vieraannuttamiseen syyllistynyttä osapuolta
4. edellyttää psykososiaalista ja/tai biopsykososiaalista valvontaa tai neuvontaa
5. muuttaa huoltajuus yhteishuoltajuudeksi tai kumota huoltajuuspäätös
6. ennakkotoimena määritellä lapsen tai nuoren kotiosoite pysyväksi
7. julistaa oikeuden vanhemmuuteen keskeytetyksi.
Ainoa momentti. Väärinkäytökseksi tulkittavan osoitteenmuutoksen, tapaamisten estämisen tai mahdottomaksi tekemisen tapauksessa tuomioistuin voi myös kumota velvollisuuden toimittaa lapsi tai nuori vieraannutetun vanhemman kotiin tapaamista ja oleskelua varten sekä noutaa lapsi tai nuori vieraannutetun vanhemman luota.
Pykälä 7 Huoltajuuden määräämisessä tai muuttamisessa suositaan vanhempaa, joka sallii tehokkaan perheen kanssakäymisen ja yhteydet lapsen tai nuoren ja toisen vanhemman kanssa silloin kun yhteishuoltajuus ei ole mahdollista.
Pykälä 8 Lapsen tai nuoren kotiosoitteen muutos ei muuta sellaisten toimien tuomiopiiriä, jotka perustuvat oikeuteen perhe-elämään, paitsi silloin kun vanhemmat päättävät muutoksesta yhteisymmärryksessä tai muutos perustuu tuomioistuimen päätökseen.
Pykälä 7 Huoltajuuden määräämisessä tai muuttamisessa suositaan vanhempaa, joka sallii tehokkaan perheen kanssakäymisen ja yhteydet lapsen tai nuoren ja toisen vanhemman kanssa silloin kun yhteishuoltajuus ei ole mahdollista.
Pykälä 8 Lapsen tai nuoren kotiosoitteen muutos ei muuta sellaisten toimien tuomiopiiriä, jotka perustuvat oikeuteen perhe-elämään, paitsi silloin kun vanhemmat päättävät muutoksesta yhteisymmärryksessä tai muutos perustuu tuomioistuimen päätökseen.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.